Lapland pictures / Arto Komulainen oli saanut mainion idean lähteä kuvaamaan moottorikelkkailua tykky- ja puuterilumimaisemiin. Ja kun tarvittiin kuvauskohteita mitä kuvata niin lähdettiin Juhiksen kans matkaan!. Hieman meinasi (ja meille menikin) luksuksen puolelle mennä, kun maastoliikenneluvat, kuljetus, majoitus ja jopa moottorikelkat oli järjestetty etukäteen.
Keskiviikkona saavuttiin paikan päälle ja ihmeteltiin seuraavan päivän sääennustetta, joka kansakunnan jokaisella "arvauskeskuksella" vaihteli ennusteet illan aikana sen verran suuntaan jos toiseen, että päätettiin kömpiä joka tapauksessa aamusta ulos ja lähteä liikkeelle.
Aamulla elohopea oli vajonnu -26 asteen tietämille. Syötiin tukeva aamiainen, puettiin hieman tavallista enemmän lämmintä päälle ja lähdettiin kohti tuntureita. Tunturissa lämpötila laskikin -20 ja sen allekkin.
Aamun kuutamo- ja auringonnousu kuvauksien jälkeen lähdettiin etsimään hieman pehmeämpää lunta puurajan tuntumasta ja heti sieltä sitä löytyikin!
"Pyydaa, perkele!"
Meinattiin myöhästyä auringonlasku kuvauksista, kun hairahduttiin Samulin kanssa lähtemään rinnettä liian alas. Aika paljon tuli kaiveltua lynxejä kun puusto tiheni ja kääntöpaikat alkoi käymään vähiin. Hommaa hankaloitti myös se että varusteet oli vielä aamulämpötilan mukaiset ja päivän ruokahommat hieman kuvausten lomassa oli unehtunut ja energia talous oli 2-T polttomoottorin luokkaa.. Onneksi "Juha-(KATTI)-Matti tuli ja teki Kattilalla uran takaisin ylös.
2. Päivä
Toinen päivä aloitettiin jonku tunnin myöhemnin kuin edellinen, sillä keli oli aamuista tukossa. Uutta lunta sateli ei-Rovaniemeläiseen tapaan maahan asti ja useampi sentti sitä kertyikin. Aamutelevisiossakin sanottiin sääpäivityksen yhteydessä että "Rovaniemellä sataa lunta, mutta se ei kasaudu teille.... eikä kyllä juuri muuallekkaan."
Sen verran oltiin tehty edellisenä iltana plaania siten että kartasta katsottiin tihein korkeuskäyrä-rypäs ja ajamme sinne. Kohteena oli yksi läheinen kuru Saariselän tuntumassa ja sitä kohti alettiiin aika pian siirtymään.
Lumen määrä välillä yllätti itse kenetkin ja kun "eläkaivaitseäsihengiltä-pisteen ohi oli menty, niin päättäväisesti kiemurreltiin kohti kurun pohjaa. Välillä tietenkin kaivettiin ihan muuten vaan.
Kuru ei ollut aivan sitä mitä kuvausten suhteen odotettiin, mutta mukava sinne oli mönkiä ja mielenkiintoista sitä pitkin oli siirtyä kohti auringonpaistetta..Lunta oli paljon ja maasto haasteellista.
Kurussa jumppaamisen jälkeen suunnattiin Moitakurun kämpälle makkaranpaistoon ja varusteiden kuivatteluun. Seuraavaksi käännettiin suksenkärjet kohti Saariselkää ja matkan varrella taltioitiin viimeiset auringonlaskukuvat muistikortille
Tähän astisista talven reissuista ehdottomasti TOP 1 ja säilyttänee sijoituksensa TOP 3:sessa talven loppuun asti!
Fotoja saatiin toista tuhatta + videomateriaalit päälle. Lisää kuvia löytyy meidän kuvagalleriasta ja jossain vaiheesssa puotellaan sinnekkin lisää kuvia ja-tai videoita.
Lisää kuvia myös täällä
Kiitokset!:
