Wanhan Routalaisen uskonnon mukaan moottorikelkat syntyvät kuoleman jälkeen uuteen elämään vesikelkkoina... (saman uskonlahkon oppien mukaan ihminen syntyy toiseen elämään lypsy-rottana). Roudan porukoistakin noita vesikelkkailun harrastajia löytyy jo ihan mukava määrä ja kaiken lisäksi ollaan lisääntymään päin. Uuden vesirossiparkin löytyminen Hietajärveltä upeaine puitteineen mahdollistaa uusien harrastajien mukaan tulon tai ainakin tutustumisen tähän entisaikojen rentoon näytöslajiin, mutta alkaa olemaan nykyään lähempänä huippu-urheilua salatieteineen..
Roudan perusperiaatehan on se että jokainen koittaa jotain räpeltää, ihan sama miten menee, kunhan vetää täysillä!.. Näillä mennään ja se jää nähtäväksi kuinka pitkälle päästään?!
Vesikelkan syntymä
Me päätettiin siis tehdä yksi vesilelu lisää. Koskiantin kanssa ostettiin 2009 keväällä kolaroitu -95 vuosimallin lynx Enduro, jossa moottorina toimi 583 kiertoluistikone. Tiedettiin varmasti se että moottori oli toiminut ennen onnettomuutta ja 50/60 % varmuudella se toimii edelleen. Joka tapauksessa se raato ostettiin, kun eipä siihen paljoa tarvinut sijoittaa.. Siinä vaiheessa vielä tätä projektia luonnosteltiin ajatuksissa siten että "eihän se ole sitten ko hommata jostain runko, nakata moottori paikalleen ja lähtiä ajamaan.". BuLLShit!!
Raadosta meille ei paljoa muuta jäänyt kuin pelkkä kone, 4 kpl öhlinsejä ja jotain pikku sälää. Loput meni kaatopaikalle ja pyhäjärvelle. Jonku aikaa runkoa metsästettyä pohdittiin mikä vois olla mahdollisesti sopiva/hyvä vaihtoehto aihioksi.. Itse olin valmis luovuttamaan heti alkuun oman XP Renegaden rungon vesikäyttöön, mutta se tuntui aavistuksen työläältä ja lopullisesti siitä luovuttiin, kun Kartsa hivuttautui remmiin mukaan tarjoamalla -00 ilmajäähytteistä skiidon 380 skandiikkia vesivehkeen aihioksi. Rungon lisäksi, siitä löyty ohjaussysteemit, kakkonen, jarrut ja kuomu. Päätettiin alkaa rakentamaan vesikelkka tuosta yhdistelmästä.
Vaikka alkuperäinen idea olikin se että nakataan mosa uuteen runkoon paikalleen ja lähdetään ajamaan, niin tyylikkäästi onnistuttiin koko helvetin kesä kattomaan sitä onnetonta projektia Antin takapihalla. Siinä se möllötti aurniogonpaisteessa ja välillä vesisateen raiskaamana ilman mitään suojaa. Kone oli kuomun alla, mutta olikohan edes pultit kiinni?. Kartsa sai sentään ohjausakselin pyöräytettyä/hitsailtua toisin päin että se ei ote kaasareihin kiinni käännettäessä. Työntäyteisen pajottamisen jälkeen tuli talvi ja kelkka nukkui talviunet samoilla sijoillaan, taas luonnollisesti ilman mitään suojaa.
Talvella sitten myytiin mm. pari kappaletta "Öhläreitä" ja matto eteenpäin ja saatiin takaisin reilusti yli puolet siitä mitä koko raatoon oltiin sijoitettu. (vielä olisi pari lisäs.öhläriä myytävänä).. Talven aikana puhutun paskan määrä kasvoi kohti kevättä, kun oltiin mietitty alustavaihtoehtoja ja puhuttu siitä mitä meillä pitäis vielä' tehdä.. Projekti saatiin vuoden hautomisen jälkeen toukokuussa raahattua poikien talliin.. Enemmän se kelkka näytti haudasta kaivetulta kuin miltään vesicrossi vehkeen alulta.
Nyt projekti varsinaisesti alkoikin. Myös nolon ja häpeällisen aikaansaamattomuuden alla projektin osalliset ottivat itseään niskasta kiinni. Itseluottamusta ja motivaationtäyteisinä alettiin touhuamaan ja tavoitteeksi asetettiin vesille pääsy ennnen juhannusta.
Projektina vesikelkka
Romut:
-95 Lynx Enduro 583 ("madekeula", "muumi").
-00 Ski-doo Skandic 380F
Lähtökohtana oli tuhannen paskaksi ajettu "made-keulainen" lynssi ja vähän enemmän elämää nähny skiodon puhallin skandikki.. Välillä jopa toivottomalta tuntuva palapeli ei tuntunut etenevän mihinkään vaikka tallissakin koitettiin aikaa viettää. Päinvastoin; pakollisia takapakkeja otettiin mm. vetarin yms. laakereiden ja tiivisteiden kanssa. Vähän väliä tuli tilanne että joutui metsästämään tai osottamaan osia, joita ennen ei voinut muualla edetä. (alustan laitto ennen vetoakselia/pyöriä
olisi jopa meidänkin mielestä melko hölmöä hommaa?). Pikku hiljaa alkoi valkenemaan mitä kaikkea on hankittava tai tehtävä että vesille päästään.
"Muumista" otettiin käyttöön:
- moottori
- 2 kpl jäähdytyslevyä
- kytkin
- pakoputki ilman vaimenninta
- paskat sukset
Kartsan skandikista saatiin:
- runko
- ohjauslaitteet
- kakkonen
- ylempi vetoakseli
- keulan muovit ja kuomu
- ketjukotelo
Projektista puuttui aluksi:
- alusta
- telamatto
- vetoakseli
- läpivetävät vetopyörät
- äänenvaimennin
- 70 lenkkinen keju
- ilmanpuhdistimet
- tankki
- hätäkatkaisin
- ohjausvarsien kumet, liukumuovit + muuta pientä sälää
Lisäksi tietenkin ei välttämättömät hilppeet kuten kiekkamittari, pakotemppi, tangon korotuspala jne, yms.
Hintapolitiikka
Niin kuin moni arvaakin asian laidan että harvoin päästään siihen että ostetaan se tuhannen euron rovi, lyödään keula linttaan, säädetään alustaa ja vähän teippiä kuomuun niin lähdetään järvelle. Voihan se joskus toki niinkin mennä, mutta meillä tämä tilane oli melko kaukana.. Oman projektimme budjettia laski jonkin verran se että talleista löytyi valmiiksi brp:n romuja ja ajokuntoisiakin vehkeitä sekä jonkin verran taitoa ja mahdollisuuksia tehdä esim. sorvaus/muita hommia itse..
Ostettua:
- 400€ Lynksin raato
- 124€ Läpivetävät vetopyörät (2.86 jako)
- 24€ Vetoakselin laakerit
- 40€ Vetari
- 25€ Ilmanpuhdistimet (pari)
- 40€ 72 lenkkinen ketju
- 20€ pakoputken rakentamismateriaaleja ja kohonaru
- 20€ tulpanhatut ja käynnistinlaite
- 10€ pakosarjan tiivisteet
- 16€ Jäähdytinputkea, muttereita ja pultteja
- 30€ bensaletkua, letkun haarottimia, takaisiniskuventtiili, bensatankki+kiinnitysliina, käynnistinnaru
- 12€ palovillaa
- 15€ hätäkatkaisin
- 16€ kuomun kiinnikkeet
(- 1800€ työt a' 75€)
Lainattua ja valmiiksi omistettua:
Alusta saatiin lainaan Kartsan touringista
345 vakio telamatto Jamon renegadesta
Talleista ja "verstailta" löytyi ennestään ylä- ja alakiekkoja, variaattorin remmejä, kytkimen jousia, liukumuoveja yms..
Palautukset:
+ 200€ 2kpl Öhlins
+ 100-150€ telamatto
Rakentelu osio:
Rakennushommat alkoi pikku siistimisellä ja jäähdyttimien asennuksella.. Hommattiin/osteltiin aiemmin mainittuja tarvikkeita yms. Viikot metsästettiin osia ja viikonloppu puolella kasailtiin. Pikkuhiljaa edettiin ja tavoite tuntui pysyvän saavutettavissa.
muutamat kuvat rakenteluvaiheilta..
"hoh-hoijjaa"
"jäähdytyslevyjen asennus
"pesuhommia, yms"
"välivaihe"
"Alustakin meni ihan "heittämällä" paikalleen. nooot!"
"fiilistelyä"
"pakoputken osat.. vähä villaa niin jää alle 104db. nooot!"
"rapakkoa kohti"
"Se miten vehje liikkuu vesillä selviää ehkä seuravassa jaksossa"
Yhteenveto:
Kelkan pitäisi olla nyt siinä kunnossa että siihen ei ole nyt aivan pakollisia hankintoja tiedossa ja ensitestit päästään järvellä ajamaan. Kirjanpidon mukaan rahaa on palanut pikkusen reilu 300€ eli samanverran reilusti 100€ per henkilö. Kelkkojen raatoja ei laskettu tähän.. --> Ovat viimevuotisessa kirjapidossa ja nehän ei tämän vuoden budjetissa näy. Lisäksi Kartsan kelkan jäämät on "hinnoittelemattomia".
Kaiken kaikkiaan tälläiset puuhastelut on ihan mukavaa ajanvietettä ja palkitsevia. Saapahan toteuttaa itseään tai ainakin väitellä osakkaiden kanssa miten joku asia rakennetaan tai tehdään. Mikäs sen virkistävempää kun jokainen saa välillä tahtonsa jopa läpikin. Eikä tämä niin kallistakaan harrastamista ole kun budjettia jaetaan kolmen hengen voimin. Tietenkään myös kaikkea rakentamista ei tarvitse yksin suorittaa. Varjopuolena kommuunissa on tietenki se että yhtä aikaa on myös useampi vehkeen hajottaja.
Tämä osio tulee saamaan jatkoa ainakin siinä muodossa miten kelkka vedessä huilaa ja jos tarpeeksi liukkaasti etenee niin käydään mahdollisesti joku virallinen kisakin ajamassa.. Tämä ei ollut lupaus, vaan pelkkää jossittelua, mutta mahdollisuus tuohonkin löytyy.
pisin blokiteksti ikinä! YEAH!!
