Kaman määrä tulee kyllä olemaan jotain uskomatonta, mutta eiköhän me jollain rahtilaivalla saada ne perille.
Kelkkoja on puunattu ja Irmelikin tuli pitkästä huollosta. Irmeli hyrrää taas kuin uusi ja veikkaan että jopa hevosvoimia on tullut lisää, ihan vain sen takia että Irmeli on hyvällä tuulela. Henkilö X päätti huollattaa kelkkansa eri taktiikalla... ajamalla sen kiveen. Mutta ennen vanhaan lyötiin lapsiakin ja niistä tuli paljon kovempia kuin nyky pullamössö sukupolvi.
Miehiä on voideltu myös ja kuntoa on treenattu ankaralla pulkkailulla. Backflippiäkin yritettiin niin kovasti että nokka hajosi ja pakotti meidät laskemaan pyydaa. Mutta nou hätä, tokihan pulkat matkaavat myös Ruotsiin.
Reissua ajatellen järkeä herättävänä tapahtumina on ollut , erittäin ikävä vyöry onnettomuus Canadassa ja heti perään ison vyöryn laukeaminen juurikin Riksussa. Toivottavasti tästä johtuen porukalla pysyy mielessä vuorilla liikkumisen vaarallisuus ja että siellä ei ajella niinkuin Suomessa, vaan edes jonkun järjen kanssa. Se on vittumainen ruveta kääntelemään, kun vastaan tulee linja-auton kokoisia lumilaattoja. Tunnetusti myöskään viiden metrin lumikasan alla ei pysty hirveästi jumppaamaan... Toivonkin että kaikki yrittävät saada matkaan piipparit,sondin ja lapion.
Netistä löytyy paikkoja mistä piippareita voi vuokrata ja jos ei tiedä pitääkö sillä puhua vai vastaanottaa tekstiviestejä, niin katsellaan sitä sitten paikanpäällä miten ne toimii. Se on kuitenkin AINOA tapa millä sinut voi löytää sieltä lumimassojen alta...
Mutta pidetään järki yllä ja kaasu pohjassa, niin saadaan mukava reissu kaikille...
Tämä teksti vain herättämään hieman niitä aivosoluja... tässä porukassa ne ei tunnetusti ole aina kovin vauhdissa, eikä tarviikaan paitsi näissä vyöryhommissa.
Up yours,
Musti
